Toimiva ja selkeä penkkipunnerrusohjelma on varmasti jokaisen voimailijan toivelistalla. Haluaisitko, että penkkipunnerrus kehittyisi nopeasti eteenpäin, mutta et ole varma miten? Tuntuuko penkkipunnerruksen työntö ponnettomalta tai hapuileeko tekniikka?
Tässä penkkipunnerrusohjelma -postauksessa haluamme monipuolistaa harjoittelua variaatioperusteisen ohjelmoinnin keinoin. Tätä variaatioperusteista treeniohjelmointitapaa käytämme kaikissa valmennuksissamme niin kokeneille kuin aloitteleville harrastajille. Tämä penkkiohjelma tuo takuulla kehitystä aloittelevalle voimanostajalle ja täysin uutta ärsykettä kokeneelle penkkipunnertajalle. Tästä syystä se kehittää penkkipunnerrusmaksimia tehokkaasti.
Jos muuten haluat kehittää penkkipunnerruksen lisäksi myös kyykkyä ja maastavetoa, käy lukemassa myös 12-viikon maastaveto-ohjelma ja 12-viikon kyykkyohjelma blogipostaukset.
Penkkipunnerrus on yksi parhaista absoluuttisen maksimivoiman mittareista ylävartalolle. Liike mittaa yläkehon työntävän voiman määrää ja korreloi vahvasti myös yläkehon lihasmassan määrän kanssa. Vai oletko nähnyt koskaan pienet rintalihakset omaavaa 200 kilon penkkipunnertajaa? Tuloksekkaan penkkipunnerrus-ohjelmoinnin tekeminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista.
Penkkipunnerrus on ollut itselleni se heikoin voimanostoliike. Pitkät raajat eivät ole varsinaisesti helpottaneet asiaa. Lähtötaso liikkeeseen oli 17 vuotiaana 42,5 kiloa. Tuloskehitys jäi myöhemmin hieman junnaamaan 90-110 kilon välimaastoon. Variaatioperusteisen ohjelmoinnin kautta olen kuitenkin saanut myös itselleni tulosta tähän heikkoon tilanteeseen ja penkkipunnerruksen tulos kirjoitetaan nykyään lukemiin 175 kiloa, joka on naturaali-raakanostajalle kelpo tulos. Olenkin siis vuosien aikana kehittänyt tuloskuntoani 132,5 kiloa lähtötasoon nähden.
Yleistä harjoittelufilosofiasta ja penkkipunnerruksen variaatioista
Koska ohjelmointimme penkkipunnerruksen osalta rakentuu siinä tarvittavien ominaisuuksien ympärille, ei niinkään perinteisen penkkipunnerruksen jatkuvaan tekemiseen, hyödynnämme ohjelman eri vaiheissa enemmän eri liikevariaatioita kuin mihin yleisesti on totuttu.
Runsas penkkipunneruksen variaatioiden käyttö tehostaa taidollista oppimista ja mahdollistaa omaisuuksien pilkkomisen helpommin kehitettäviin yksiköihin. Penkkipunnerruksen variaatioilla pystymme parantamaan myös harjoituksista palautumista ja varmistamaan sen, että penkkipunnerruksessa hankitusta voimasta on hyötyä myös muussa urheilussa ja arkielämässä.
Variaation lisääminen harjoitteluun vähentää myös kokemukseni mukaan penkkipunnertajille tyypillisiä olkapääongelmia.
Penkkipunnerruksen nosto voidaan pilkkoa useaan vaiheeseen:
- Alaslasku (tanko lasketaan rintaan)
- Pysäytys (Tanko pysähtyy koskettamaan rinta kehää. Pysäytystä käytetään virallisissa kilpailunostoissa)
- Lähtö (ylöstyönnössä ensimmäisen 7,5cm osalta)
- Keskivaihe (ylöstyönnössä 7,5-12,5cm irti rinnasta)
- Loppuojennus (Keskivaiheen jälkeinen ojennus suorille käsille)
Näitä vaiheita ja niissä tarvittavia ominaisuuksia voimme kehittää tehostetusti periodisoinnin avulla. Useimmiten noston niin sanottu kuolonkohtavaihe (eng.sticking point) osuu noston keskiosaan. Vaihvistamalla varsinkin noston lähtöä voimme vaikuttaa tangon liikenopeuteen keskiosalla ja päästä siitä yli pysähtymättä. Jokaisella osalla on kuitenkin merkitystä noston onnistumiseen ja niitä kaikkia tulisi vahvistaa. Esimerkiksi epäonnistuminen laskuvaiheessa vaikuttaa negatiivisesti kaikkien seuraavien vaiheiden onnistumiseen.
Alla oleva viisi vaihetta sisältävä penkkipunnerrusohjelma sopii penkkipunnerrustreenin pääliikkeeseen.
12-viikon penkkipunnerrusohjelma
Päivä 1 | Kova penkkipäivä |
|
VAIHE 1: Rakenteellinen jakso | Liike | Sarjat |
Viikko 1 | Alaviisto penkkipunnerrus käsipainoilla, neutraali-ote | 3 x 8 |
Viikko 2 | Alaviisto penkkipunnerrus käsipainoilla, neutraali-ote | 3 x 8 |
VAIHE 2: Pohjaa rakentava jakso |
|
|
Viikko 3 | Vinopenkkipunnerrrus tangolla, kapea-ote 60X0 | 5 x 5 |
Viikko 4 | Vinopenkkipunnerrrus tangolla, kapea-ote 60X0 | 5 x 5 |
KEVENNYS |
|
|
Viikko 5 | Penkkipunnerrus tangolla, iso-stop 5cm irti rinnasta noston työntövaiheessa | 5,3,2,5,3,2 |
Viikko 6 | Penkkipunnerrus tangolla, iso-stop 5cm irti rinnasta noston työntövaiheessa | 5,3,2,5,3,2 |
VAIHE 3: Lähtövoimajakso |
|
|
Viikko 7 | Lattiapunnerrus tangolla, keskiote | 4 x 5 |
Viikko 8 | Lattiapunnerrus tangolla, keskiote | 5 x 5 |
VAIHE 4: Kiihdytysvoimajakso |
|
|
Viikko 9 | Penkkipunnerrus tangolla, vetokumilla | 6 x 5 |
Viikko 10 | Penkkipunnerrus tangolla, vetokumilla | 7 x 5 |
VAIHE 5: Maksimivoimajakso |
|
|
Viikko 11 | Penkkipunnerrus tangolla | 6 x 2 |
Viikko 12 | Penkkipunnerrus tangolla | 6 x 2 |
KEVENNYS |
|
|
Uusi ykkösmaksimi! |
|
|
Katso penkkipunneruksen liikevariaatiot videolta
Ohjeita treeneihin
Suosittelen jättämään sarjoihin varaa noin 1-3 toistoa kaikissa variaatiossa.
Tässä penkkipunnerrusohjelmassa apuliikkeet on jätetty asian selvennykseksi kirjoittamatta. Apuliikkeitä näihin treenipäiviin kannattaa yhdistää maksimissaan kolme keskittyen yläkropan muihin liikesuuntiin ja ojentaja-olkapää sektorille penkkipunnerruksen tukemiseksi. Apuliikkeinä vetäville lihasryhmille toimivat parhaiten leuanvedot, ylätaljavedot, kulmasoudut, alataljavedot. Työntäville lihasryhmille pystypunnerrukset ja erilaiset ojentajaliikkeet taljassa tai tangoilla. Lihashuolto näkökulmasta myös olkapään kiertäjien liikkeet kannattaa pitää mukana.
Mitä penkkipunnerrusohjelmassa olevat kehitysalueet ja vaiheet tarkoittavat? Entä miksi juuri näiden penkkipunnerrusvariaatioiden käyttäminen on tärkeää?
VAIHE 1: Rakenteellinen jakso
Rakenteellisessa jaksossa keskitymme etenkin avustavien ominaisuuksien, liiketaidon ja tukilihaksiston kehittämiseen.
Valitsin tähän liikkeeksi Alaviistopenkkipunnerrus käsipainolla, neutraalilla otteella vahvistamaan tukilihaksiston käyttöä ja avaamaan liikerataa koko liikelaajuudella. Alaviistopenkkipunnerrus käsipainoilla luo hyvää pohjaa selän kaaren kanssa tehtäviä penkkipunnerruksia ajatelleen. Lisäksi se monipuolistaa työntösuuntia harjoittelussa.
VAIHE 2: Pohjaa rakentava jakso
Pohjaa rakentavassa jaksossa hyödynsin vinopenkkipunnerrusta kapealla otteella ja kuuden sekunnin alaslaskulla. Tämä variaatio rakentaa eksentristä voimaa alaslaskuvaiheeseen. Alaslaskun epäonnistuminen kovissa nostoissa johtaa usein koko noston epäonnistumiseen ja sen tärkeyttä ei kannata unohtaa. Käyttämällä kapeaa otetta ja hyödyntämällä vinopenkkiä, liikeradasta tulee todella pitkä. Variaatio vahvistaa etenkin ojentajia, jotka ovat tärkeä lenkki penkkipunnerruksessa.
Jakson toinen variaatio, viikolta viisi lähtien, on isometrinen pysäytys (5cm) irti rinnasta ylösnostovaiheessa. Tämä variaatio korostaa puolestaan voimantuottoa kuolonkohtavaiheessa ja pysäytys kehittää voimantuottoa pysäytys kohdalle liikeradalla. Liikkeelle lähtö pakottaa tuottamaan voimaa enemmän liikkeelle lähdössä kehittäen liikeradan keskivaihetta.
VAIHE 3: Lähtövoimajakso
Tässä variaatiossa (Lattiapunnerrus tangolla) pysäytetään tanko kyynärpäät lattiassa, joka korostaa liikkeen alaosan voimankehittymistä. Voimantuotollisesta näkökulmasta lähtövoimaharjoittelulla haetaan myös mahdollisimman nopeaa voimantuottonopeutta ilman elastista komponenttia. Pysäytys poistaa liikkeestä elastisen energian vaikutuksen ja korostaa lähtövoiman merkitystä. Ominaisuus on erityisen tärkeä tangon kiihdyttämiseksi keskivaiheen kuolonkohdan yli. Myös voimanostossa hyväksytyssä nostossa tanko pysäytetään aina rinta kosketukseen ennen ylös työntöä ja hyvä lähtövoima luo perustan onnistuneelle ylös nostolle. Variaatiossa käytetään keskiotetta eli jotakin normaalin ja kapean otteen väliltä. Tämä luo vaihtelua ja suojaa olkapäätä lattiapunnerruksissa.
VAIHE 4: Kiihdytysvoimajakso
Kiihdytysvoimajaksolla haetaan kykyä kiihdyttää liikenopeutta ja lisätä räjähtävyyttä suoritteeseen.
Vetokumien käyttö penkkipunnerruksessa mahdollistaa kiihdytysvaiheen jatkumisen pidemmälle kuin vakiovastus, ja se lisää elastisen energian hyödyntämistä suoritteessa. Vetokumi luo myös psykologisen paineen tuottaa voimaa räjähtävästi. Maksimivoiman näkökulmasta vetokuminostot vahvistavat etenkin liikkeen loppuojennus vaihetta.
VAIHE 5: Maksimivoimajakso
Penkkipunnerruksen kehittämisessä ei sovi unohtaa itse lajiliikettä eli penkkipunnerrusta. Tämä on oikea vaihe sen harjoittamiseen! Ominaisuudet on rakennettu penkkipunnerruksen pohjalle ja tämä vaihe siirtää ne lajisuoritteeseen. Riipuen tavoittestasi voit käyttää tässä jaksossa pysäytystä rinnassa (voimanosto) tai tehdä sen niin sanottuna ”salipenkkinä” ilman pysäytystä.
Herkistely ennen uutta penkkipunnerrusmaksimia
Herkistelyksi aloittelijoilla riittää 4-6 päivän kevennys ennen ykkösmaksimin testausta. Kovilla nostajilla (esimerkiksi naisilla yli 65 kg ja miehillä yli 120 kg) kevennys kannattaa olla noin 1 viikko ennen uuden maksimin testausta.
Yhteenveto
Penkkipunnerruksen kehittämiseksi ei siis ole aina tehtävä pelkkää tasapenkkiä, vaan ennätystä voi parantaa käyttämällä ohjelmoinnissa useita eri penkkipunnerruksen vaihtoehtoja. Kokeile tehdä yllä esitetty liikeprogressio nykyisessä ohjelmassasi penkkipunnerruksen tilalla.
Uutiskirjeen tilaajat saavat kokonaisen rakenteellisen jakson treeniohjelman apuliikkeineen ilmaiseksi. Jos siis haluat saada tämän ilmaisen treeniohjelman, tilaa uutiskirjeemme ja tiedät tarkalleen kuinka kasvatat voimaa ilman loukkaantumisia!
Tämän hetken ohjelma alkaa tulla taas hetkeen, jolloin on aika testata onko mitään kehitystä tapahtunut, niin taidan napata tämän vaihtelun vuoksi seuraavaan jaksoon. Tässä oli vain raskaan päivän ohjelma. Kevyelle päivälle ajattelin ottaa vähän penkkiä vastaotteella sekä swiss barilla hitailla laskuilla tai lyhyellä pysähdyksellä alastuloa vaiheessa. Lienee ihan toimivia vaihtoehtoja? Tälläiselle yli 50:lle penkkajalle tuntuu toi pari kertaa viikossa riittävän paremmin kuin hyvin.
Toimii varmasti hyvin. Tähän voi hyvin viskata kevyen penkkipäivän mukaan, jossa jokin kevyehkö variaatiopenkki tai nopeuspenkki.
Mitä tuo 60X0 noissa vinopenkin nostoissa tarkottaa? Apuliikkeitä ei varmaan kannata kaikkia ihan failureen asti myöskään tehdä ettei mene paikat tukkoon?
Kokeiluun menee tämä ohjelma ehdottomasti.
6 = eksentrisen liikevaiheen kesto.
0 = Pysäytyksen pituus vaihdettaessa eksentrisestä vaiheesta konsentriseen vaiheeseen.
X = Konsentrisen vaiheen nopeus. X on mahdollisimman nopeasti.
0 = Pysäytyksen pituus vaihdettaessa konsentrisesta vaiheesta eksentriseen vaiheeseen.
Eli käytännössä penkatessa 6s. alaslasku, ei stoppeja, mahdollisimman kovaa ylös.
Yleis sääntönä apuliikkeisiin kannattaa jättää hieman varaa, jos ovat alle 6 toiston toistoalueella. Pidemmissä ainakin viimeinen sarja kannattaa viedä failureen asti.
Kiitti infosta 🙂
Hei vielä noiden viikon 5 ja 6 iso-stop –liikkeestä. Pysyykö paino vakiona ja onhan nuo 5,3,2,5,3,2 toistoja?
Eihän tuossa paino saa olla liian suuri jos tehdään taas 2n jälkeen 5 toistoa jne?
Painot kannattaa valita jokaiseen sarjaan ajatuksella 1-2 varaa eli paino vaihtuu toistomäärän mukaan. Jokaisella treeni kerralla ajatus olisi tehdä pieni korotus edellisen kerran painoihin nähden.
Moi. Ohjelma tehdään 2-3 kertaa vko?
Sulautettuna muuhun ohjelmointiin 1-2 kertaa viikossa toimii yleensä parhaiten. Esim: Ma:Penkki + avut, Ti:kyykky + avut, Ke:lepo, To:penkki/yläkroppa + avut, Pe:maastaveto + avut, La:lepo, Su:lepo.
Kiitos!!
Kuis jos ei voi tehä vko 9-10 vetokumeila ni mikä harjote tilale?
Moi
Vetokumeille ensisijainen korvaaja ovat ketjut. Mikäli näitä ei kuitenkaan löydy niin jakso voidaan tehdä myös tavallisena penkkipunnerruksena.
Ihan mukava vaihteleva ohjelma oli. Otan käyttöön uudestaan jos ei heti niin jossakin vaiheessa ainakin.
5 kilon tulosparannus max ykköseen joka on varsin hyvin tällaselle pitkään salilla käyneelle harjoittelijalle.
Suosittelen kaikille 🙂
Erinomaista! Tsemppiä treeneihin!